www.belkku.fi

Tuon vääntiön korjasin samalla kun vaihdoin sen rikkoman jäähdyttimen. Otin koko toteemin irti keulalta ja heitin sen seljälleen käsittelyyn, taikka se oli pakko ottaa kun se vääntiönmutteri ei sopinut pois paikaltaan, kun toteemi oli paikallaan.
Tuntuu vaan olevan noi raidetangot ja päät samaa rautaa, eihän niissä nivelissä ole mitään mikä estäisi raidetangon lämmitystä?

Siis onko sulla jo raidetangot irrallaan traktorista?

Kyllä voi lämmittää, jos uusii sisäkalut, nupin yläpuolella on nailon pusla ja alapuolella kumikuppi.
Jos sorvi käytössä kannattaa tehdä "messinkistä"(pronssista) ylähela.
Voi olla eri variatioita

Raidetangot on vielä paikallaan, saattavat irrota ensiviikonloppuna. Elikkäs jos nivelet purkaa niin arvaa lämmittää.

Onko sulla kunnon irrotushaarukkaa? Kyllä ne sillä pitäis lähtee kartioistaan.

Ajansaatossa kyllä se raidetangonpään säätökuppikin naittuu aika tiukasti kiinni, lämpö voi olla ainut apu siihen vaivaan.
Osta se korjaus-sarja raidetangon päihin niin homma sujuu

Nuo tankojen sisäpäät kyllä lähtee irti, ulkopäiden mutteritkin ovat aikas hyvin kiinni ruosteella tai katketa sen kierre enemmin kuin aukeaa.
Irroitus haarukka löytyy, sillä ja pikku lekalla nuo sisemmät irtosivat kun kääntö vartta laitoin.
Säätö kupit kyllä liikkuvat hyvin ja on sinne kurkittukin mitä se sisältää.

Voisihan tuosta säätää raideväliä, tuli vaan vedettyä ne toisen puolen kiila pultit turhan kovaa kiinni Ja tuo puoli on juuri se puoli mitä kannattaisi säätää että kääntyisi saman verran molemmille puolille.

On kokemusta vipattavista ja pompottavista etupyöristä.
Ostin ensimmäisen belaruksen, kun ei 165 ferkulla pystynyt salaojamaalla
maita levittää. Se ostos piti olla vain tähän hommaan tiesin, että se on vikoja täynnä, seoli vain 1 1/2 vuotta vanha, mutta se oli ollut järvessä, sen ohjaus oli mahdoton, kun toin sitä kotio niin täytyi välillä pysähtyä, että se rauhoittui. Sen oli toteemin päässä oleva ruuvi hellällä sen etupyörän pultin reiät oli kuluneet isoiksi ja hitsattu siihen missä satui oleen. Mutta pienen ensikunnostuksen jälkeen oli ilo vedellä ojamultia
tuntui, että sitä ei saa jumiin millään, mutta tuliha sekin pian koettua,
ruhkeuden puuskassa ajoin sarkaojassa päisteessä niin, että etupyörät oli rummulla vaakasuorassa ja toinen takapyörä ojassa. Seuraavaksi ferku sai lähteä ja belarus 825 tilalle, (vai minkä numeroinen oli - 82 mallin 800 sarjan neliveto).
Tämän kokemuksen jälkeen meillä on ollut paljaita belaruksia (majurihan
kuuluu taloon automaattisesti)

Tuohon liittyen samanlaista kokemusta täälläkin..ensimmäinen Belarus kun tuli meille niin oli se ihmeellinen tunne kun ojamaitten levityksessä se meni takalana maassa eikä sutinu paikallaan niinku oli 135 Massikan kanssa siihen asti taisteltu.. Sen jälkeen on ollukin vain Belaruksia. Ja onhan se 135 kyllä myöskin jäljellä...

Pitäisi vaihtaa 521 kaikki raidetangon päät.
Pitääkö irroittaa ohjausvarsi sektoriakselilta
nivelineen (eli ne sisemmät).
Uloimmat todennäköisesti lähtee kahdella lekalla.
Sektoriakselin mutteri ei mahdu tuleen välistä pois
ellei löysää toteemia hiukan ja nosta ylemmäs.
Onko menetelmäni väärä?
Korjaamo manuaali kyllä neuvoo em. tavalla
mutta ei puhu toteemin löysäämisestä mitään.

Vääntövarren irrottaminenhan riippuu ihan siitä saatko kikkailtua ne sisemmät päät irti siellä alla. Ei taida oikein mahtua moskaa heiluttamaan, mutta raidetangon päiden irroitukseen tarkoitettu työkalu helpottaisi paljon. Tein joskus kiireessä kahdesta isosta ratanaulasta haarukan kun piti ladasta saaha raidetangon pää irti, kiilavaa haarukkaa siis lyötiin raidetangon pään ja vääntövarren väliin.

Sain ohjausvarren irti tehostajan sektoriakselilta suhteellisen helposti.
Koko nivelvarsiston irroittaminen kerralla oli mielestäni helpompi homma kuin
alkaa alla ahtaassa lekaa heiluttamaan.(Jos uusii kaikki nivelet)
Säätotangon mutterit oli niin kiinni että piti pillillä antaa lämpöä ruuvipenkissä punahehkuiseksi..
Eli säätöjen irroittamisesta paikalla ei olisi tullut tässä tapauksessa mitään.
Samalla otin koko ojaustehostimen pöydälle ja hioin sektoriakselin poorien päästä n.2mm pois
että ohjausvarsi kiristyisi kunnolla karitiolleen.Tässä tapauksessa väliin pitää sorvata
n.5mm vahva aluslevy, sekä seevata tai sorvata kiristysmutterin sisältä n. 1,5 kierrettä pois .
Sektoriakselista loppuu kierre liian aikaisin, eikä ohjausvarsi muuten kiristyisi kunnolla.

Nostetaampas vanhaa aihetta vähäsen. Eli minkä kokonen on tämä ohjausvarren mutteri. Pitäs kävästä ostamassa passeli avain, että vois kokeilla pystyykö sitä vielä tiukkaamaan, vai onko tehtävä samoja toimenpiteitä ku mitä edellisessä viestissä mainittiin.

=MTZ= kirjoitti:Nostetaampas vanhaa aihetta vähäsen. Eli minkä kokonen on tämä ohjausvarren mutteri. Pitäs kävästä ostamassa passeli avain, että vois kokeilla pystyykö sitä vielä tiukkaamaan, vai onko tehtävä samoja toimenpiteitä ku mitä edellisessä viestissä mainittiin.

Saattoi olla 41 mm en ole 100 % varma. Minä kiristin sen jakarilla. Minulla meinasi aina löyhtyä se mutteri ja lopulta hoksasin, että se peltirikka joka lukitsee sen ruuvin oli laitettu väärinpäin ja nyt ei ole löyhtynyt.
Omassa 501:ssa kävin ohjaustehostimen kaikki säädöt lävitse ja kyllä on ohjaus sen jälkeen tosi hyvä ja kevyt. Aluksi en uskaltanut raidetankojen päitä kiristää tarpeekis tiukalle ja renkaat vipatti.
Ei se toteemin säätö ole vaikea kun siihen perehtyy kunnolla. Olka-akselin kääntövarren välys jää myös herkästi huomaamatta ja renkaat vipattaa.

Semmonen muistikuva on mullakin, että ois 41. Oma kone tuolla 56km:n päässä niin ei pääse heti mittaamaan.