www.belkku.fi

Niinkuin tuolla aikaisemmin jo mainittiin, niin sehän olisi käytävä mittaamaan jännitteitä ja jännitehäviöitä tuolta latausjärjestelmästä. Tuossa vähän kytkentäkaaviota asiasta. Tuosta uudemman mallin 8A "palikasta" on senverran käytännön kokemusta, että se hörppää virtaa maksimissaan 16A ja maksimissaan 8A virralla se yrittää pitää sarjassa ylemmän akun napajännitteen 14,4V:ssa ja se kykenee siihen myös siihen alle 14V:n syöttöjännitteellä!
Tuohon toiseksi liitteeksi laitoin vanhan selostuksen latauksen mittauksista ja kierroslukujen vaikutuksesta 1000W laturilla ja vanhemman mallin 12A "palikasta"

Kylläpä on mitätön laturi, pakkasella näköjään kierrokset 1900 rpm, jotta jotain tapahtuisi. Kuten kimmoa totesi perinteinen hiilisilta esim 100A laturi parempi mennen tullen tai 200A mersun laturi, jos sähkölaitteita tai valoja paljon. Akkujen ikä tuollaisilla latuksilla jää lyhyeksi.

Isompi syyllinen on tuo latauspalikka ,kun laturi.Ehkä tuo 1400 normi valoilla riittää varsikin pienennetyllä pyörällä.Olisha tuo hyvä penkittää ,saataisiin todellinen teho selville.

Saattaahan se olla, että nuissakin hiilettömissä on yksilöitä ja oikein jos faktaa tarvitaan, niin niitähän pitäisi testata useita. Tarkoitan tuota testausta, josta kirjotin tuon jutun. Ei sitä ihan huonoksi passaa moittia, onhan siinä omat hyvätpuolensakkin. Bel-Estin varaosapäälliköltä joskus kyselin, että kun nelossarjaan tuli nuo hiilelliset ja heillähän niitä on paljon töissä, niin miten ovat pelanneet verrattuna vanhoihin hiilettömiin? Hän vastasi, että muuten ihan hyvin, mutta eivät kestä pölyisiä olosuhteita siihen malliin kuin vanhat. Eli hiilien ja -renkaitten kuluminenhan siellä tulee eteen. Omasta raktorista jouvuin ottaan pois 1400W:n pienellä pyörällä, kun sitä tarvittiin toiseen raktoriin kiivaasti. Jotakin piti sitten kehitellä tilalle, että saa omat vähäiset ajonsa ajeltua. Löysin 1150W:n, joka oli jossakin todettu vialliseksi ja menossa kaatopaikalle. Siellähän se nyt pyörii ja lataa, valoja on H4:t ajovaloissa ja 2kpl H3 työvaloja. Ihan kohtalaisesti pysyy jännite 14V:n pinnassa, kun ei oo paljoa laitteita, joilla sais kulutusta. Kesällä kun ei tarvii valoja, mutta välijäähyttimen sähkötuuletin pöhisee melkein aina, niin silloinkin on virta riittäny. Jostakin syystähän toveri on aikoinaan ajatellut, että nuilla ajetaan aina melkein täysillä kierroksilla, eli silloin tulee ulosotosta se 540 tai 1000rpm, kumpi lieneekin sitten valittuna ja laturistakin saadaan tehoja. Mutta kun se moottori on kuitenkin sen luonteinen, että voimaa löytyy heti alhaalta asti, niin miksipä ajaa aina täysillä kierroksilla...

Niin aiempaan kirjoitukseen jäi toteamatta että mulla on pienennetty siivapyörä. Halkaisija n. sentin pienempi kuin vakio. Mutta virtaa ei tule. Itse äänestän länsilaturia. Tai voi se vehe olla itälaturikin mutta ei mikään maailmanlopun induktiovehje vaan rehellinen hiilellinen. Latausvirtapiirikin yksinkertaistuu huomattavasti. Miksi yrittää aina tehdä joku oma erikoinen viritys jos tarvetta ei ole ja joku toimiva ratkaisu on jo esitetty? Vasta, jos on rehellinen tarve, voi miettiä jotain uutta ratkaisua. Hiilten vaihto/huolto ei ole mielestäni niin iso asia että kannattaisi keksiä pyörä uudelleen.

Tuo kestävyys on hämmästyttävää kaverin 501:sessä vm-77 alkuperäinen laturi,toimii eikä ikinä pidelty! Onko tuo salamaraudan korvaaminen tuolla uudella systeemillä halvennus yritys?

Sehän mun piti vielä kirjoittaa, kun välttämättä kaikki lukijat eivät oo joutuneet perehtymään aiheeseen, niin hiilettömiä malleja Belkuista on löytynyt aikojen saatossa 400W (ulkoisella säätäjällä, seuraavat jo sis.rak.säätimellä), 700W, 1000W, 1150W ja 1400W. Hiilellisen Iskran, eli nykyään Letrikan, tehoksi ilmoitetaan 2000W. Täällähän on totuttu puhumaan virrasta. Tuosta 400W:sta on siis teoriassa lähtenyt n. 29A . Niin vaan sitä näki silloin mopoiässä semmosenkin laturin tekemällä sähköllä lingota...

kimmoa kirjoitti:Niin aiempaan kirjoitukseen jäi toteamatta että mulla on pienennetty siivapyörä. Halkaisija n. sentin pienempi kuin vakio. Mutta virtaa ei tule. Itse äänestän länsilaturia. Tai voi se vehe olla itälaturikin mutta ei mikään maailmanlopun induktiovehje vaan rehellinen hiilellinen. Latausvirtapiirikin yksinkertaistuu huomattavasti. Miksi yrittää aina tehdä joku oma erikoinen viritys jos tarvetta ei ole ja joku toimiva ratkaisu on jo esitetty? Vasta, jos on rehellinen tarve, voi miettiä jotain uutta ratkaisua. Hiilten vaihto/huolto ei ole mielestäni niin iso asia että kannattaisi keksiä pyörä uudelleen.

Hiiliähän vaihtelee vaikka huvikseen mutta nyky latureissa yleensä myös liukurenkaat loppu jo ensinmäisellä vaihdolla.. Ootko jo mitannu laturin ja ampeeri mittarin/akun välisen jännitehäviön?

Hiiletön laturi on tietenkin parempi ei kuluvia osia, eikä hiilien aiheuttamaa kuonaa laakerissa jne... Mutta latauksen jännitteen tulisi olla siellä tyhjäkäynnilläkin vähintään 14V, jotta ne akut alkaisi latutumaan. Kyllä genun tuottama virta tulisi ilmoittaa A, vaikka perinteisessä traktoreissa ei ole loisvirtakuormaa, mutta näistä nykyistä tietokone avusteisista tarktorista en tiedä.

Monesti työkoneissa se laturin vaihto vain ei auta ko vika on välillä.. Varsinki näihin mihin vasili ja suomisen olli on yhdessä tehneet sähköt.. Ja piirustukset

hei

mittasin joskus juuson kans 1400w laturin tehoa laturi penkissä jossa voi kuormitusta säätää ja jännitettä ja virtaa seurata mittarista.

kun jännitteen piti yli 14v oli lataus virta max noin 25a kun haki maksimi virtaa 75A mitä tuli ulos oli jännite noin 13v. eli viellä hiukan latasi akkua.

3 mea laturi yksilöä testattiin kaikki suht samanlaisia. laakerit vähän rohisi mutta pelanneet hyvin. minulla ittellä kaikissa koneissa tuo 1400w radio volna ja hihnapyörää sorvattu pienemmäksi noin 65mm

tuo kampiakselin siivan kokohan määräytyy moottorin nimellis kierrosten mukaan. esim 952.2 sessa siivan halkaisia sama kun 500 sarjan D-60 koneessa toki hihnaura kapeampi.

virta on riittänyt hyvin ja kaikki koneet 12V järjestelmällä. mangnetonin startilla...

Laiton tuon 3 sarjalaisen aamulla käymään ja mittasin latauksen.Kuormana pelkkä lämppärin puhallin .Noin 1000 rpm tyhjäkäynti.Käynnistys akku 14.3 v.Käyttöakku 12.5v.Eipä ihme että akut vanhenevat eritahtiin!

kaikkonen kirjoitti:

kimmoa kirjoitti:Niin aiempaan kirjoitukseen jäi toteamatta että mulla on pienennetty siivapyörä. Halkaisija n. sentin pienempi kuin vakio. Mutta virtaa ei tule. Itse äänestän länsilaturia. Tai voi se vehe olla itälaturikin mutta ei mikään maailmanlopun induktiovehje vaan rehellinen hiilellinen. Latausvirtapiirikin yksinkertaistuu huomattavasti. Miksi yrittää aina tehdä joku oma erikoinen viritys jos tarvetta ei ole ja joku toimiva ratkaisu on jo esitetty? Vasta, jos on rehellinen tarve, voi miettiä jotain uutta ratkaisua. Hiilten vaihto/huolto ei ole mielestäni niin iso asia että kannattaisi keksiä pyörä uudelleen.

Hiiliähän vaihtelee vaikka huvikseen mutta nyky latureissa yleensä myös liukurenkaat loppu jo ensinmäisellä vaihdolla.. Ootko jo mitannu laturin ja ampeeri mittarin/akun välisen jännitehäviön?

Mittasin aikanaan. Jännite on sama johdon molemmissa päissä. Ei nuo viat ikinä noin yksinkertaisia ole.

kimmoa kirjoitti:

kaikkonen kirjoitti:

kimmoa kirjoitti:Niin aiempaan kirjoitukseen jäi toteamatta että mulla on pienennetty siivapyörä. Halkaisija n. sentin pienempi kuin vakio. Mutta virtaa ei tule. Itse äänestän länsilaturia. Tai voi se vehe olla itälaturikin mutta ei mikään maailmanlopun induktiovehje vaan rehellinen hiilellinen. Latausvirtapiirikin yksinkertaistuu huomattavasti. Miksi yrittää aina tehdä joku oma erikoinen viritys jos tarvetta ei ole ja joku toimiva ratkaisu on jo esitetty? Vasta, jos on rehellinen tarve, voi miettiä jotain uutta ratkaisua. Hiilten vaihto/huolto ei ole mielestäni niin iso asia että kannattaisi keksiä pyörä uudelleen.

Hiiliähän vaihtelee vaikka huvikseen mutta nyky latureissa yleensä myös liukurenkaat loppu jo ensinmäisellä vaihdolla.. Ootko jo mitannu laturin ja ampeeri mittarin/akun välisen jännitehäviön?

Mittasin aikanaan. Jännite on sama johdon molemmissa päissä. Ei nuo viat ikinä noin yksinkertaisia ole.

Lähestulkoon aina vika on yksinkertainen. Jos vika ei korjaudu suoritetulla toimenpiteellä, toimenpide on ollut väärä tai puutteelinen. Vian lisäksi tulee korjata vian aiheuttaja.