www.belkku.fi

Itsellä ainakin selkeä vertailukohta. Same kuluttaa 40 l enemmän päivässä samassa työssä kuin Belarus. Tuossa uudessa on tuo kulutusmittari ja se näyttää kovemmassa työssä 15-16 l tunnissa täydellä vedolla. Tuo vanhempi on samaa luokkaa. Mutta tosiaan Same hörppää noidenkin edestä.
On testattu monta kertaa

Tuossa 825 "koestus".
260g/kWh, ei mikää juoppo, keskitasoa, ja mitä muutamalla grammalla pöötä on loppupeleissä merkitystä.
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle ... sequence=1" onclick="window.open(this.href);return false;

"mitä muutamalla grammalla pöötä on loppupeleissä merkitystä"?

Niinpä,vakolan vanhat "puukstaavit" ja järki käyvät usein yhteen...

Pienviljelijä kirjoitti:"mitä muutamalla grammalla pöötä on loppupeleissä merkitystä"?

Niinpä,vakolan vanhat "puukstaavit" ja järki käyvät usein yhteen...

Asenneongelma noissa "testeissä" usein havaittavissa.

Tuo lumen linkous on Väyrysten jälkeen = (takin kääntö) huonohko kulutusmittari, koska lumen paksuus ja tiiviys on vaihteleva sekä linko on kuorma-auton navasta kylämetallimiehen tekemä, jota olen muuttanut 6 lapaisesksi värkiksi. Vetonopeus jää usein liian alhaiseksi, koska tuota vitun lunta on aina liikaa ja se pyrkii ruuhkautumaan nopeuteen nähden. Linkoukuseen pätee kuten lumenkolaukseen käsipelin, mieluummin liaan tiheään kuin harvaan. Tosi hyvä linko mielestäni vaatisi oman vaihdelaatikon, jolla heittosiipien ja lapojen nopeus sovitettaisiin olosuhteiden mukaan.

Vakolan testit on "suhteellisen" luotettavia, jos sotakorvaus jälkeen vähän vedetään VALMETTIIN päin, niin aika anteeksi annettavaa. Suomessa olisi melko varmaan oikeata autoteollisuutta, jos noita sotakorvauksia ei olisi ollut.

Monet ovat sitä mieltä että sotakorvausteollisuus varsinaisesti loi teollisen infrastruktuurin Suomeen. Sitä ennen oli vain paperi- ja sellutehtaita suuremmassa mittakaavassa. Varsinkin kulutustavara- ja metalliteollisuuden syntyä avittavana sotakorvauksien valmistamista pidetään. Nythän tuo kaikki teollinen infra on jo tuhottu, joten ollaan takaisin lähtöruudussa.

kimmoa kirjoitti:Monet ovat sitä mieltä että sotakorvausteollisuus varsinaisesti loi teollisen infrastruktuurin Suomeen. Sitä ennen oli vain paperi- ja sellutehtaita suuremmassa mittakaavassa. Varsinkin kulutustavara- ja metalliteollisuuden syntyä avittavana sotakorvauksien valmistamista pidetään. Nythän tuo kaikki teollinen infra on jo tuhottu, joten ollaan takaisin lähtöruudussa.

Toistuvasti kuulee tämän väittämän, että metalliteollisuu olisi tuhottu. Ei pidä ollenkaan paikkaansa. Meillä on Turussa ja Helsingissä laivanrakennusta (maailman parhaita aluksia), autotellisuus kasvaa uudessakaupungissa, torniossa valmistetaan terästä, rautaruukki Raahessa, uusia kaivoksia avataan vauhdilla mm. Kainuuseen avattu jo 2 ja kohta kolmas, josta saadaan metallimalmia, maailman parhaita junia/raitiovaunuja valmistetaan Kajaanissa ja tuotanto kasvaa nopeasti kohta viedään ulkomaille, Kajaaniin on perustettu uusia biopolttoainetehdas ja kohta Paltamoon Kajaanin lähelle tehdas valmistamaan puusta biosellua ym. ja peliteollisuus on vahvassa kasvussa Kajaanissa, puunjalostus kasvaa vauhdilla Kuhmossa (liimalevytehdas uusi, puutaloja tehdään uudella innovatiolla crosslan levystä) ym. Nämä esimerkit Kainuusta, joten minusta tämä näyttää erittäin positiiviselta eikä ole ollenkaan aihetta synkistellä

Sotakorvausten katkera kalkki muutettiin "poliittisista" syistä myönteiseksi.. Suomen teollisuus olisi kehittynyt ilman sotakorvauksia eikä yksipuolistunut SEV kytkösten osalta. Ruotsin valtava etumatka elintason osalta selittyy sodilla ja erityisesti sotakorvauksen vaikutukselta aina 1980 luvulle asti.

Tuosta kulutuksesta sen verran, että ei se ihan puolta enemmän zetkan rystali kuluta belarukseen verrattuna. Ominaiskulutus (g/kWh) zetkassa jopa hieman pienempi. Vakolan mukaan 800-sarjan belkun kulutus ryhmävertailussa max. 18,2l/h ja zetor 8011 mallilla 18,1 l/h. Suurimman vääntömomentin kierroksilla belkku kuluttaa vähemmän. Zetkan sitkeys on huono ja belkulla erinomainen.

http://jukuri.luke.fi/handle/10024/483872" onclick="window.open(this.href);return false;

Varmaan isot vanhemmat Zetkat vievät polttoainetta kovassa työajossa hyvinkin saman verran kuin 500 ja 800 Belkut. Roheempi kulutus on taas kompensoitunut vuosien varrella töiden tekemisen tehossa ja tuloksissa kun kone ei seiso tyhjänpäiväisten remonttien takia tallissa parhaimpaan rehunteko- tai viljanpuintiaikaan. Tuosta Uudenkaupungin autotehtaasta sen verran, että jopa japanilaisten autovalmistajien johtajat kävivät Saabin aikakaudella ottamassa mallia töiden- / kokoamislinjojen suunnittelusta ja teknisistä toteutuksista. Ja vaikka Uudessakaupungissa on vuosikymmenien kuluessa yritetty suomalaisille vaatimattomaan tyyliin tehdä laadultaan keskivertoautoja Ruotsin malliin niin priimaa on tullut jokaisesta merkistä. Uskallan olettaa, että esimerkiksi Ivan voi vain unelmoida suomipojan laadusta, joka tulee ihan itsestään rennolla otteella Nortti huulessa ilman sen kummempaa huitomista ja älämölöä.

Zetoristi kirjoitti:Varmaan isot vanhemmat Zetkat vievät polttoainetta kovassa työajossa hyvinkin saman verran kuin 500 ja 800 Belkut.

Sisälukutaito on joskus ylivoimaisen vaikeata: "Vakolan mukaan 800-sarjan belkun kulutus ryhmävertailussa max. 18,2l/h ja zetor 8011 mallilla 18,1 l/h. Suurimman vääntömomentin kierroksilla belkku kuluttaa vähemmän. Zetkan sitkeys on huono ja belkulla erinomainen".

Jokainen urakoitsjia (1970- ja 1980-luvulta) muistaa varsin hyvin, että isot zetorit ja ursukset olivat varsinaisia juoppoja. Terveisin, entinen haketusurakoitsija Heinävedeltä.

Minulla on 825 brogres. Polttoaineen kulutuksesta sen verran että kun lähden liikkeelle laivan kellonajan muistiin ja kun palaan ja sammuta Belkun laitan kellonajan muistiin, näin mitatut tunnit ylös. Tunteja on kertynyt mittaukaudella 327, polttoainetta kuluinut vastaavasti 1475 litraa, näin laskettuna kulut on 4,51 litraa tunnissa. Työkaluna minulla on 2,7 metriä leveä alueaura, 240 Esko linko jossa omatekoinen 6 lapainen siipipyörä, 3 metriä leveä ja 1000 kiloa painava perälevy lisäksi lanan keulassa on tien pinnan murskaaja jolla saan rikottua polkeutunut pinta. Tällä pidän kunnossa yksityisteitä höyläten kesällä ja talvella polanteiden höyläystä. Kieroksia koneessa pidän työtehtävien aikana 1500 -1800.

Sen verran tuohon kulutukseen.
Viime keväänä ajoin rankoja ja tein klapeja niin toin aina kyläreissulla 20l pöötä ja tankki tuli lopulta täyteen. Täydellä tankilla kone käyntiin, herätys tunnin päähän ja klapintekoon lopputulos n.2,5l/h klapikoneena pilkemaster evo30 jolle riittää tyhjäkäynti kierrokset.

Ettei vuan olisi Volgan mutkassa kasattu...Silloinhan se menisi mukisematta Ivanin laatutoleranssien sisään, Nitzivoo, normala, normala harasoo...