Onko mlp- tai vesi-ilpo pelastanut lämmityskulujanne?

[Hasse]

Ongelmana on ilmasta veteen pumpulla tuottaa yli 40 asteistta vettä.hyötysuhde putoaa nopeasti kun pyydetään kuumaa. Jopa kesällä suihkuveden tuottaminen tapahtuu käytännössä suoralla sähköllä. Näin tm testissä. Jos talossa lattialämmitys ja kuumaa vettä lämmitetään viimeiset 20 astetta lisälämmittemella niin hyötysuhde samalla tasolla kun maalämmöllä

[m_kane]

Kiitos! Jos ymmärsin oikein, niin kulutusmittari oli välissä juuri lähivuosien kylmimpiin kuuluvalla jaksolla, joten kulutuslukema on mielestäni kohtuullisen niukka vaikka et kertonutkaan: lämpötilavyöhykettä (/paikkakuntaa), talon lämpimän veden käyttäjien määrää), talon kerroslukua/huonelämpötiloja/sijainnin suojaisuutta/pumppukokoa/poraussyvyyttä/reiän halkaisijaa/keruuputkien lukumäärää/onko keruupiiri vedessä, muita käyttämiänne lämmönlähteitä jne., jotka vaikuttavat olennaisesti kulutuslukemaan?

Niissä maissa, joissa ovat meitä vähän pidemmällä lämpökaivojen tuottavuuden toteutuksissa, laskevat poraussyvyydeksi n. 35 W/metri, eikä n. 50 W/metri, kuten suomalaiset enimmäkseen tekevät. Kuulema joillakin alueilla liian matalat kaivot ovat joutuneet luovuttamaan niin paljon lämpöä, etteivät ehdi latautua kylmien kesien aikoina, alkaen mennä regenerointiin - ikijäähän.

Olet varmaankin kuvitellut aivan loogisesti, mikä olisi suoran sähkölämmityksen kulutus, edellyttäen, että maalämmön hyötykerroin olisi 2,5-3,5 -luokkaa.

Kulutus on mitattu kalenterivuodelta, keväästä 2011 kevääseen 2012. Meillä on puolitoistakerroksinen talo Joensuun korkeudella. Asukkaita 2 aikuista, 2 lasta. Vettä menee reilusti..

Pumppu on thermia villa 6kw. Ottoteho näkyy olevan noin 2.2kw lämmityksellä, 3kw kun tekee lämmintä vettä.

Meillä on maapiiri, tosin putkea on maassa tuplapituus suosituksiin nähden. Lämpötila noin 21-22 astetta. Talo sijaitsee suhtkoht aukealla, tuulisella paikalla. Muita lämmönlähteitä ei juuri käytetty, leivinuunia satunnaisesti.

Sähkölämmityksen kulutus on arvioitu karkeasti entisen talon kulutuksen mukaan. Talossa oli 140m2, sähkölämmitys ja rakennettu 1990.

[m_kane]

Jos talossa lattialämmitys ja kuumaa vettä lämmitetään viimeiset 20 astetta lisälämmittemella niin hyötysuhde samalla tasolla kun maalämmöllä

Olisko talvella kuitenkaan kolmen luokkaa?

[porari]

niin tällee alalla kohta 20v olleena niin kallioluovuttaa lämpöä noin 30-35v permetri ja kyllä niitä yhdistettyjä ilma/maalämpöpumppuja on suomeen asennettu jo 2004 ensimmäisiä tarvii esim 40-60m reikää maahan.

[Raskaskalustoa]

Ongelmana on ilmasta veteen pumpulla tuottaa yli 40 asteistta vettä.hyötysuhde putoaa nopeasti kun pyydetään kuumaa. Jopa kesällä suihkuveden tuottaminen tapahtuu käytännössä suoralla sähköllä. Näin tm testissä. Jos talossa lattialämmitys ja kuumaa vettä lämmitetään viimeiset 20 astetta lisälämmittemella niin hyötysuhde samalla tasolla kun maalämmöllä

Niin ilmasta veteen pumppujakin on monnen tasoisia iältään ja tuottavuudeltaan.
Tuossa uusimmassa Mitsubishin pumpussa lienee jo aivan toisenlainen tekniikka, kuin mainitsemassasi TM-testipumpussa, miltähän vuodelta ja mikä pumppu? Ja pumpun mitoituskin on ratkaisevana tekijänä, jos pumppu on ostettu alitehoisena niin sanottuna osatehoisena, jolloin on säästetty ostohinnassa, ajatellen vähäisiä tosikylmiä pakkasaikoja, silloin saatetaan mennä perhe suihkutteluissa miinukselle.
Mutta kyllä täystehon ilmavesipumpulla pitäisi päästä vielä -15 ast. pakkasilla +40 asteen suihkuveden lämpötilaan, joka katsotaan riittäväksi ilman sähkövastusten avustusta.
Ja sehän on selvää, ettei oikein mitoitetuille maalämpöjärjestelmille vedä vertoja nämä ilmavesilaitteet, jos pakkaslukemat ovat, siellä -20C -40C asteissa.