Onko mlp- tai vesi-ilpo pelastanut lämmityskulujanne?

[Raskaskalustoa]

Kun vielä viime vuodelta sai töiden osalta 60%:a kotitalousvähennystä verottajalta ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävistä lämmityslaitteista saa yhäkin Valtiolta energia-avustushakemuksella, jopa 20%:a laitekohtaista hyvitystä täyttämällä ARA 37a kaavakkeen ja toimittamalla se kotikunnan rakennusvalvojalle.

Itse lämmitän öljypoltinkattilaa sen sähkövastuksella, koska sähköllä lämmittäminen on nyt halvempaa ja kattilahävikit eliminotuvat liki kaikki pois nuohouksineen.
Tosin se yli 2000 vuotta vanha Arkhimeden laki toteutuu sähkö- ja öljylämmityksen erona lisäksi vielä siinäkin, että saman tehoinen sähkövastus tuottaa samassa ajassa hitaammin lämpöä, kuin öljypoltin.

Kyselen käyttökokemuksianne po., koska olen alkanut kiinnostua Mitsubishin ilma-vesilämpöpumpusta (PUHZ-HRP100YHA, jonka luvataan tuottavan hyötysuhteellista lämpöä vielä -25*C. asti, jonka jälkeen se käynnistäisi sähkövastuksen tai öljypolttimon.
Maalämpöön en uskaltautunut, koska sanovat alueellamme olevan pintamaata 38-54 metriä peruskallion päällä, eikä näin ollen porausfirmat antaisi sitovaa reikähintaa, vaikka aktiivireiän syvyys tiedetäänkin.

[Torsti]

Maalämpöön en uskaltautunut, koska sanovat alueellamme olevan pintamaata 38-54 metriä peruskallion päällä, eikä näin ollen porausfirmat antaisi sitovaa reikähintaa, vaikka aktiivireiän syvyys tiedetäänkin.

Maalämpö ei tarvitse välttämättä porakaivoa, lämmönkeruuputken voi kaivaa myös peltoon. Tarkkaa syvyyttä en muista, mutta juuri metriä syvemmälle sitä ei kai kannata kaivaa.

[Raskaskalustoa]

Joo maapiirin putkistoasia jäikin mainitsematta, koska se suositellaan upotettavaksi savipitoiseen maaperään, jota tällä alueella on vain peltojen pintamaina ja eteläisen Vanajaveden pohjassa, muut alueet muodostuvat vähissä määrin moreenista ja enimmäkseen sellaisesta hienojakoisesta hiesumaasta, jota on välimeren seudun hiekkarannoilla. Tästä Hämeenlinnan - Tampereen välisestä esiintymästä on ollut juttua aikoinaan sanomalehdissäkin ja sen epäilevät olevan jääkauden peruja, joten keruupiiriputkistolle se ei sovellu.

[Torsti]

Eikä tietenkään satu olemaan riittävän lähellä järveä tahi semmosta vesistöä mihinkä olisi teknisesti ja juridisesti mahdollista upottaa putket.

[Raskaskalustoa]

No, eipä ole sellaistakaan mahdollisuutta, edes rantatonttienkaan omistajilla, kun vesistön pinnankorkeus vaihtelee sateiden ja juoksutusten mukaan ja vesirajan - tonttirajan väli on ns. vesijättömaata (ei kenenkään maata).

[Juuzoppi]

-25c ei varmasti saa cop kerrointa paljon yli yhden mutta muuten se on toimiva vekotin ja hankita hinnaltaan varsin huokea. On myös olemassa yhdistetty ilma/maalämpö pumppu joka tarvii erittäin pienen maapiirin koville pakkasille. Sen voi tehdä myös hiekka pitoiseen maahan ja jos ajattaa vähän maata päälle niin hyvä tulee. Tietääkseni näitä yhdistelmä koneita ei ole suomessa vasta kuin yksi mutta jospa niitäkin tulevaisuudessa saadaan.

[Torsti]

Hyvä idea on joillakin ollut laittaa ilmalämpöpumppu kellariin!

Ainakin periaatteessa parantaa hyötysuhdetta sekä lämmitettäessä, että jäähdytettäessä.

[Nikuzai]

Mitä tekee jos laittaa ilmalämpöpumpun sisälle ulkolaitteen yläkertaan ja sisälaitteen alas ja siirtää sillä lämpöä alakertaan?

[Vilske]

Hyvä idea on joillakin ollut laittaa ilmalämpöpumppu kellariin!

Ainakin periaatteessa parantaa hyötysuhdetta sekä lämmitettäessä, että jäähdytettäessä.

Rossipohjiin ovat laittaneet hyötysuhteen parantamiseksi ja taitaa olla yhdessä alan lehdessä olla testikin menossa tuosta aiheesta.
http://rakennusmaailma.fi/artikkelit/il ... ntatilassa

[Raskaskalustoa]

Mitä tekee jos laittaa ilmalämpöpumpun sisälle ulkolaitteen yläkertaan ja sisälaitteen alas ja siirtää sillä lämpöä alakertaan?

Hmmm..., kaikki suuret keksinnöthän ovat syntyneet monien epäonnistumisien kautta sinnikkäällä kokeilululla, kuten radiolähetyksetkin toteutuivat lopulta radioamatöörien kokeilujen kautta.

Mutta, tässä kysymässäsi tapauksessa ainakin itse toteuttaisin tuon lämmönsiirtokanavien kautta, joissa puhallin/puhaltimet painaa yläkertalämpöä alakertaan, josta nousisi toista kanavaa myöten (portaikon vastakkaispuolelta) ylös painovoimainen paluuilma. Silloin huoneistosta tulisi kuin "kiertoilmauuni", lämpötilojen tasautuessa kerroksien välillä ja vaikka kokonaisilmamassa ei liioin jäähdykään, niin liikkuva ilma saa aikaan viileämmän tuntuista asumista.

[Raskaskalustoa]

Hyvä idea on joillakin ollut laittaa ilmalämpöpumppu kellariin!

Ainakin periaatteessa parantaa hyötysuhdetta sekä lämmitettäessä, että jäähdytettäessä.

Rossipohjiin ovat laittaneet hyötysuhteen parantamiseksi ja taitaa olla yhdessä alan lehdessä olla testikin menossa tuosta aiheesta.
http://rakennusmaailma.fi/artikkelit/il ... ntatilassa

Jos tarkoitat sitä, että ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö tulisi kellariin tai muuannekin asuinrakennukseen, niin kyllä talvenmittaan sellainen talo imee rakenteidensa läpi niin paljon pakkasilmaa, jolloin se on asumiskelvoton.

Samoin käynee niille TM-Rakennusmaailman artikkelin asukkaille, joiden ilmalämpöpumppu oli rossipohjassa, sillä nehän ovat yleensä höyrysuluttomia. Sikälikin se oli erikoinen juttu, kun siinä sanotun ajankohdan pakkaslukemat olivat jostain muualta, sillä 2011 alkutalvihan oli Kanta-Hämeessäkin yli kaksikertaisilla pakkaslukemilla, kuin siinä sanottiin. Ja jokainenhan meistä tietää, että rossipohjassa pitää olla kunnollinen raittiinilmankierto, ettei tule homevaurioita. Jos tuuletusluukut ovat kiinni, niin ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö pyörittelee siellä enimmäkseen tunkkaista ilmaa, paitsi se asuinkerroksen lattian raoista tuleva huoneiston korvausilma hengittämiseen. Kyllä siihen juttuun jää paljon kysymysmerkkejä?

[Torsti]

Kyllähän jos se ulkoyksikkö on nyt sitten vaikkapa kellarissa, ja leikitään nyt, ettei siellä ole merkittävää ilmanvaihtoa, niin siellähän se ulkoyksikön höyrystinkenno imee lämpöä tilassa olevasta ilmasta. Ilma jäähtyy, ja kysymys kuuluu, että johtuuko kellaritilan lattiasta ja seinistä tarpeeksi lämpöä, ettei tilassa oleva ilma jäähdy kylmemmäksi kuin ulkoilma. Kellaritilan katto olisi varmaan hyvä olla eristetty, ettei lämpöä johdu asuintiloista, jolloin homma pelaisi hullunkiertoa.

Tällaisessa tilanteessahan ei siis ilmankiertoa välttämättä tarvittaisi, eikä myöskään ehkä tulisi kosteusongelmia, kun ulkoilman mukana ei tulisi lisääkosteutta. Asia erikseen on, että kuinka paljon kylmempiä ne kellarin seinät ja lattia siten ovat kuin normaalisti ja millä tavalla se vaikuttaa rakenteisiin, ei välttämättä millään betoniseiniin?


Rossipohjassa taas, luulisi sen ulkoyksikön poistavan kosteutta rossipohjassa kiertävästä ilmasta, jolloin vaikka tuuletusräppänät olisivat kiinni, ei kosteuden takia pitäisi homevaaraa olla. Pitää vaan järjestää ulkoyksikköön kertyvälle vedelle viemäröinti, ettei se jää rossipohjaan. Ei kai sillä muuten ole väliä kuinka tunkkaista tai muutakaan se ilma on, kunhan vain on kuivaa.

[m_kane]

Alkuperäiseen kysymyksee vastaten, meillä on maalämpö, joka on vuodelta 2000. On asuttu tässä 150m2 talossa nyt 2v, ja mulla oli pumpussa 3v kulutusmittari vuoden ajan pyörimässä.

Lämmitys ja lämmin vesi vei vuodessa 4500kwh.

Kuvittelisin että tällainen 12v vanha talo veisi suoralla sähköllä 12000-15000kwh. Eli karkeasti voi arvioida noin 1000 euron säästöä vuodessa nykyisillä sähkönhinnoilla.

Pumppuhan on jo vanhaa tekniikkaa, joten nykykoneet voi toimia hitusen paremmalla hyötysuhteella.

[m_kane]

Sellainen koskien vilppejä, että kaveri, joka on oikeasti perehtyny aiheeseen harrastus/työmielessä, hankki itselleen ultimatemarketin vilpin ja varaajan. Kehui että laite on tosiaan hintasa arvoinen tekniikan yms. puolesta. Ja nopeimmin kuolettaa itseään pois tollanen halpa kone.

Esmes toi varaaja oli ihan joku laatumerkki, en nyt muista mikä, siitä oli käsin sutattu pois sen alkuperäinen merkki ja tilalle laitettu "ultitherm"

[Raskaskalustoa]

Alkuperäiseen kysymyksee vastaten, meillä on maalämpö, joka on vuodelta 2000. On asuttu tässä 150m2 talossa nyt 2v, ja mulla oli pumpussa 3v kulutusmittari vuoden ajan pyörimässä.

Lämmitys ja lämmin vesi vei vuodessa 4500kwh.

Kuvittelisin että tällainen 12v vanha talo veisi suoralla sähköllä 12000-15000kwh. Eli karkeasti voi arvioida noin 1000 euron säästöä vuodessa nykyisillä sähkönhinnoilla.

Pumppuhan on jo vanhaa tekniikkaa, joten nykykoneet voi toimia hitusen paremmalla hyötysuhteella.

Kiitos! Jos ymmärsin oikein, niin kulutusmittari oli välissä juuri lähivuosien kylmimpiin kuuluvalla jaksolla, joten kulutuslukema on mielestäni kohtuullisen niukka vaikka et kertonutkaan: lämpötilavyöhykettä (/paikkakuntaa), talon lämpimän veden käyttäjien määrää), talon kerroslukua/huonelämpötiloja/sijainnin suojaisuutta/pumppukokoa/poraussyvyyttä/reiän halkaisijaa/keruuputkien lukumäärää/onko keruupiiri vedessä, muita käyttämiänne lämmönlähteitä jne., jotka vaikuttavat olennaisesti kulutuslukemaan?

Niissä maissa, joissa ovat meitä vähän pidemmällä lämpökaivojen tuottavuuden toteutuksissa, laskevat poraussyvyydeksi n. 35 W/metri, eikä n. 50 W/metri, kuten suomalaiset enimmäkseen tekevät. Kuulema joillakin alueilla liian matalat kaivot ovat joutuneet luovuttamaan niin paljon lämpöä, etteivät ehdi latautua kylmien kesien aikoina, alkaen mennä regenerointiin - ikijäähän.

Olet varmaankin kuvitellut aivan loogisesti, mikä olisi suoran sähkölämmityksen kulutus, edellyttäen, että maalämmön hyötykerroin olisi 2,5-3,5 -luokkaa.